2007 Niemettäret 30 vuotta HISTORIIKKI

Arvoisat kutsuvieraat, hyvä juhlaväki.

30 vuotta sitten Kangasniemen Kansallisopistossa 26 naista alkoi opiskella naiskuorolaulua opettaja Irma Valtosen johdolla, ja siitä alkoi tämän kuoron toiminta. Aikaisempina vuosina eri opettajien johdolla oli istutettu kuorossa laulamisen alkuja, jotka nyt saivat kasvuvauhtia-

V. 79 perustettiin yhdistys, joka äänestyksen tuloksena sai nimen Niemettäret, ja 80 saimme yhdistyksen perään tärkeät kirjaimet ry. 84 liityimme Suomen Laulajain ja Soittajain liittoon ja samalla Naiskuoroliittoon. Tätä yhteiseloa kesti 20 vuotta.

Kangasniemi naisten kuoro jäsenet

Alusta alkaen kuoroa motivoi tietenkin yhdessä laulaminen ja innostava kuoronjohtaja, mutta kuoro tarvitsee myös tavoitteita, eli esiintymisiä. Paikalliset juhlat, itsenäisyyspäivä, joulu, kansalaisopiston vuosijuhlat, kotiseutupäivät, yhteisöjen ja yksityisten henkilöiden merkkipäivät ovat tarjonneetkin niitä sopivasti. Niin rohkaistuimme ensimmäiseen konserttiimme, 5-vuotisjuhlakonserttiin ja siitä lähtien joka viides vuosi meillä on ollut keväisin juhlakonsertti.

2007 Niemettäret 30 vuotta HISTORIIKKI

”Reviirimme” alkoi vähitellen laajentua kirkonkylältä Äkryn myllylle, Alajoen ja Ruokomäen kouluille, Kyyhkylään ja Mäntyharjulle. Sulasolin Etelä-Savon piiri järjesti syksyisen kokouksensa yhteyteen koulutusta ja konsertteja. Saimme laulaa yhdessä ja erikseen Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa. Olemme laulaneet Poleemissa ja mikaelissa, jossa esitimme harvinaiset kuorosovitukset Hiski Salomaan Elisan valssista ja Tiskarin polkasta. Sovitukset ovat Irjan käsialaa.

Kauneimpia joululauluja laaulamme melkein vuosittain. Sairaala- ja terveyskeskusvierailuja on ollut aikaisempina vuosina, ja Sulasolin valtakunnallisiin tapahtumiin on muutaman kerran osallistunut pienempi tai suurempi ryhmä kuorolaisista.

20-vuotishistoriikissa mainittiin, että ohjelmistossamme on ollut noin 150 laulua. Sen jälkeen lienee opittu 100 laulua lisää. Suurimmillaan kuorossa on ollut 51 laulajaa, pienimmillään 10-12. Kuten näette, nyt olemme taas lisääntyneet. Kaiken kaikkiaan n. 115 naista on ollut mukana näinä lauluvuosina.

Yhdistysen pyörittämiseen kuuluu hallinto ja talous. Rahavarojen eteen joudutaan aina tekemään töitä. Rahaa on kertynyt jäsenmaksuina, esiintymispalkkioina, kunnan ja seurakunnan toiminta-avustuksina, lahjoituksina, konserttituloina, äänitteen myynnistä, kirpputorimyynnistä, arpajaisista ja myyjäisistä, joihin leivoimme myytävät tuotteet ja melkein itse ne sitten ostimmekin. Viime aikoina olemme leiponeet harvemmin.

Rahaa on käytetty esiintymisasuihin, kurssimaksuihin, matkakustannuksiin, nuotteihin ja muuhun tarvittavaan materiaaliin sekä virkistystoimintaan. Äänitteen teko oli monivaiheinen ja kallis tempaus. Onneksi saimme siihenkin avustajia, ja näin haaveemme toteutettua. Suuret kiitoksemme vielä kunnalle, seurakunnalle ja Osuuspankille.

Kansalaisopisto on järjestänyt kuorolaisten toivomuksesta muutamia äänenmuodostuskursseja, joihin on osallistuttu melkein 100%:sti. Opastajina ovat olleet Kalle Kinnunen, Matti Heroja ja Markku Antola. Hengitys- ja ääniharjoituksia on ollut myös lukuisasti kuoroharjoitusten alussa. Täytyyhän se ääni avata, että voi laulaa luontevasti.

Kerran saimme arvalla yhden stipendin, n. 700 mk, Naiskuoroliiton viikon mittaiselle kesäkurssille Joutsenon opistoon. Kiitos senaikaisen sihteerin (taisi olla Satu), joka oli toimittanut vuositilastot ajoissa liittoon. Kaksi kuorolaista lähti kurssille. Puolitimme stipendin, kuoro avusti vähän ja maksoimme itse loput sekä matkat. Kauniit heinäkuun päivät, Saimaan läheisyys, n. 100 kuorolaista eri puolilta Suomea, laulamista, hengitys- ja ääniharjoituksia, musiikin teoriaa ja valmis ruoka- ja kahvipöytä, olipa mikava lauluviikko. Minulla on kurssilta yksi ainoa muistiinpano, nykyisin tarpeellinen komento, jonka kirjoitin oikein paperille: ”Täydellisempää ämmäsointia”.

1983 osallistuimme laulamalla Mikkelin läänin kansalaisopistojen kulttuuripäiville Savonlinnassa. Kyseessä ei ollut kilpailu, mutta kuorojen esityksiä arvioitiin. Saimme kirjallisen palautteen esityksestämme: ”Hallittu joukko kokonaisuutena, tulkintatahtoa löytyi. Kokonaisvaikutelma positiivinen mutta ajoittain yksivärinen. Tekninen osaaminen varsin homogeeninen.” Toivottiin myös enemmän vaihtelua voimakkuudessa ja tempoissa. Saimme kiitosta ja rohkaisua ja siitä olimme otettuja. Laulun lopukkeet kuitenkin jäivät lyhyiksi, eli kuoro lopetti laulamisen ennen johtajan loppumerkkiä. Aloimme siis opetella tunnistamaan johtajamme käsimerkkejä entistä tarkemmin.

Vuonna 89 teimme Pieksämäelle Sulasolin syystapahtumassa hyvän ja positiivisen vaukutuksen. Kuoro lauloi eloisasti, tarkasti ja ulkoa. Lauloimme siellä Irjan säveltämän neljä laulua käsittävän Kalevala-sarjan. Olisip tuo muistiin painaminen vielä yhtä helppoa. Samassa tapahtumassa Niemettärien kvartetti lauloi itsensä kolmannelle sijalle kvartettikilpailussa.

Oppimisesta kuorossa kertoo Toivo Kuulan Aamulaulun esitykset 5-, 10- ja 15- vuotiskonserteissa. Nauhoilta on selvästi kuultavissa, miten 10- vuotiskonsertissa osasimme osuutemme oikein ja 15- vuotiskonsertissa voi  jo puhua laulun tulkitsemisestakin.

90 opettaja Ahti Kovanen suunnitteli tämän kauniin standaarimme. Näitä luovutetaan tiettyjen sääntöjen mukaan, ja tänäänkin.

Irja johti meitä 20 vuotta, hänestä vielä lisää konsertin lopussa. Viimeiset 10 vuotta olemme laulaneet Kullike Vaatmannin kärsivällisessä, rohkaisevassa ja turvallisen vaativassa ohjauksessa. Meitä ovat johtaneet myös Pekka Koskinen ja Evelin Ojalo, kumpikin vuoden verran.

Viime vuosina olemme uskaltautuneet lähtemään yhteiskonsertteihin jyväskyläläisten kuorojen kanssa. Antoisat laulumatkat ovat ulottuneet maan rajojen ulkopuolellekin mm. Pietariin, Latviaan ja Tallinnan laulujuhlille. Monille, ainakin minulle, oli Tallinna korkea top-hetki, varsinkin kun paikkamme suurkuorossa oli suuren laululavan melkein ylimmillä tasanteilla. Ylhäältä katsottuina näyttivät presidentitkin alhaalla yleisön joukossa kovin pieniltä. Laulaminen niin suuressa kuorossa oli upea ja unohtumaton kokemus.

Kuoromme on Puulan Seutuopistin opintoryhmä edelleen. Odotamme joukkoomme kuorolaulamisesta kiinnostuneita. Kuorotyöskentelyä ei opi muutamalla käyntikerralla, joten kannattaa varustautua useampaan kertaan. Ei kannata pelätä sitä, jos vaikka sattuisi jäämään ”koukkuun”.

Kuorotoiminta edellyttää sitoutumista, ehkä jonkinlaista riippuvuuttakin, joka ei kuitenkaan ole tuhoisaa vaan itsekullekin laulajalle elämän eliksiiriä. Hyvän mielen ja rentouttavan yhteyden lisäksi nämä laulamisen kuviot haasteineen estävät tehokkaasti aivosolujen dementoitumista, ja tekevät hyvää sydämelle; näin vahvasti ajattelemme.

Hyvä yleisö. Te olette olleet myötämielisiä ja kannustavia kuulijoitamme kaiken aikaa, teille on ilo laulaa. Tämän vuorovaikutuksen varassa jaksamme taas jatkaa eteenpäin. Kiitos teille.

Ja nyt kahville!

| etusivu | historia | konsertteja | jäsenet | yhteydenotto | linkit |

 
 
© 2007 Niemettäret

www-sivuja:DeeDeeDee - Lucien den Arend
Seppäläntie 860 51200 Kangasniemi Finland
tel +358 (0)44 264 12 12

Niemettäret

etusivu
historia
toimintasuunnitelma
vuosikertomus
konsertteja
jäsenet
yhteydenotto
kuvia
linkit

ENGLISH